Olin M:n luona yötä. Aluksi ei ollut edes tarkoitus jäädä yöksi, mutta kun oltiin joskus seitsemän aikaan vasta lähdössä kauppaankin ja tarkoitus oli katsoa joku leffa.. Soittelin äidille ja kysyin, voisinko jäädä yöksi. Sain äitini taas, harvinaisen taidokkaasti, suuttumaan. Mutta kuitenkin, sain jäädä kaverini luokse yöksi.

Lähdettiin kauppaan ja oltiinkin siellä sulkemisaikaan asti. Kokeilin punaisia farkkuja. Nyt sekin on todettu, ettei ne sovi mulle. Tai sitten se malli oli vaan niin surkea tai jotain. Ah, selittelyä, selittelyä.
M osti kaksi leffaa, katsottiin sitten se toinen, Perhosvaikutus. (Pitäisi jaksaa/muistaa päivitellä tuota katsottuja elokuvia -listaa. Haluan olla perillä katsomistani elokuvista.) Se oli jopa hyvä, vaikka siinä olikin Aschton Kutcher...

Sitten kun saan rahaa, ostan Prismasta Chapter 27:n. Tai vaihtoehtosesti meen Filmtowniin kattomaan, jos sieltä saisi jonkun hyvän leffan 5-7eurolla. Jonkun Amerikan psykon tai jonkun. (Leton leffoja! :D En fanita Letoa niinkään stm:n takia vaan koska Leto on tavattoman hyvä näyttelijä! Katsokaa Unelmien Sielunmessu niin tiedätte, mistä puhun. Tai vaihtoehtosesti Lonely Hearts Killers. Tai Chapter 27, jota varten Jared lihotti itseään lähes 30kg.)

Mutta joo, katsottiin sitten se ja sen loputtua käytiin hänen koiransa kanssa ulkona. Ja ajeltiin hänen mopollaan ympäri heidän pihaansa ja sitä maaseutua :'D

Puoli yhden aikaan lähdettiin ulos ja tultiin joskus kahden aikaan. Ajateltiin, että oltaisiin menty yhdelle sillalle, mutta kaverini äiti ei antanut lupaa. Ja ymmärrän sen kyllä hyvin. Mun äitini ei päästäisi mua ulos puoli yhden aikaan. Saati antaisi olla ulkona kaverin kanssa kahteen asti yöllä.

Valvottiin viiteen asti. Tai puoli kuuteen tai jotain.
Lainasin kaverini jumppapöksyjä ja nukuin sitten niiden kanssa.

Aamulla näin yhden tutun, käytiin koirien kanssa lenkillä ja mukavaa oli. En ole koiran kanssa jaksanut mennä kunnon lenkeille pitkään aikaan. Yksikseni siis. Jos joku kaveri on messissä, saatan tulla käyneeksi koiruuden kanssa ulkona enemmän/pidempään.

Sitten suunnattiin Ikeaan. Äsken tultiin sieltä. Äidin "ostan uutta ja heitän vanhat tavarat pois, jos kaikki vanhat ikävät muistot häviäisivät tavaroiden mukana kaatopaikalle"-vimma on jälleen iskenyt. Tällä huonekalu-kauppa kierroksella ei tosin tarttunut mukaan uutta sohvaa taikka mitään uusia himo (kalliita) hyllyjä.

Itselleni sieltä sain uuden punaisen maton. Harvinaisen ristiriidassa sen kanssa, että huoneeni on tällähetkellä sisustettu turkoosiin kuosiin ja nyt sitten pitäisi saada a) uudet verhot (niitä katottiin, mutta ei siellä ollut mitään hienoja verhoja o_o) b) uusi päiväpeitto (helppo juttu. Värjään jonkun vanhan päiväpeiton punaseksi tai sitten ostan jonkun verhoisin sopivan TAI sitten en käytä päiväpeittoa lainkaan.) c) uudet tapetit (okei joo, ne EI OO turkoosia, mut valkoiset missä on hennosti jotain sinistä ja ne on ihan kamalat!) d) hyllykkö edustaa vaalean turkoosia. Ömmm, enköhän mä jotain keksi.
En tiedä miksi hitossa mun huone nyt edes on turkoosi, äiti vain sattui joskus kysymään tahdonko vaalean vihreän vai turkoosin maton, ja enemmin mä nyt turkoosin halusin kuin jonkun ruman vihreän. Ja sitten äiti ostikin mulle turkoosit kukkasperhosverhot (ehkä tämä olisi pitänyt jättää kertomatta) ja värjäsi mulle turkoosin päiväpeiton, oikeastaan kaksikin, mutten kumpaakaan koskaan käytä. Ja niin kuin jo sanoin, hyllyni edustaa turkoosia ja peittää alleen yhden koko seinän. Ja se hylly on niin tyhjä, että näyttää kuin se olisi plätätty vain siihen, enkä sitten keksinytkään mitä siihen laittaa ja annoin pölyttyä.
Huuu, sainpas itselleni kympillä ihanan peilin valkoiselle ihanalle yöpöydälleni. Se on oikeasti ihana. Mutta sitä peiliä kun autossa pidin sylissäni - tajusin, että mulle on alkanut kasvaa kaksoisleuka! Järkyttävää, vedän itseni narun jatkoksi tai jotain muuta mukavaa. Ehkä kuitenkin nautin ihanasta uudesta punaisesta matostani ensiksi ja harkitsen asiaa sitten uudelleen. Mutta sille kaksoisleualle tarttee tehdä jotain! Mun on pakko alkaa olemaan syömättä, mun on pakko löytää se itsekuri, joka mulla sillon joskus oli.

Mutta palataanpas takaisin alkuperäisen aiheeseen. Ostin (lue: äiti osti) itselleni mustan maljakon, olisin halunnut sellaisen samanlaisen punaisen, mutta ei siellä ollut kuin sellaisia rumia punaisia, mitkä ei sovi niiden mustien kanssa. Maljakkoon ostin sellaisen pakollisen Ikea-kukkasen. Pitkä "runko" ja sellainen kiemura siellä päässä. Se on MUST.

Valkoinen magneettitaulu. Ei mitään hajua, minne sen huoneessani sijottaisin, mutta se maksoi vain (muistaakseni) alle kympin, jotain 7e.. Ja tussit siihen, magneetteja kun ainakin toivottavasti löytyy jostain. Parempi olisi.

(Ai perhana, kun käsi kutiaa, kohta raavin sen niin järkkyyn kuntoon mitä viime kesänäkin o_o)

Eipä sieltä vissiin muuta sitten tarttunut mukaan. Pikkuveljelle Lack-hylly, olohuoneeseen uudet verhot. Ja koko lysti maksoi 160e. O_O

(Mitä mä sanoin! Äidillä on se "ostan uutta ja heitän vanhat tavarat pois, jos kaikki vanhat ikävät muistot häviäisivät tavaroiden mukana kaatopaikalle" -vimma päällä tällähetkellä ja näkyy aika suuresti.)

Kohta puoliin pitää raahautua yläkertaan, tunkea vaatekaappini sisältö takaisin kaappiin tai vaihtoehtoisesti pyykkiin. (Puhtaat vaatteet pyykkiin ja likaiset kaappiin, niin se ainakin mulla tuntuu menevän *pyörittelee silmiään turhautuneesti oh my god*)
Tai sitä ennen nostan verhon. J kun totesi meillä ollessa, että mun huoneeni on musta ja ankea. Vaatteet lattialla kaikki mustia. Ja, vaatteethan ovat minun uusi mattoni.
Sitten imuroin, pyyhin lattiat, pyyhin muut pölyt, asettelen uuden maton paikoilleen ja sitten roudaan muut uudet roinat yläkertaan ja mietin, mihin ne laittaisin. Lopputulos on se, että jätän kaikki tavarat lojuamaan minne sattuu, kun en tiedä enkä sitten jaksaan miettiä mihin minkäkin laitan. Hyvässä lykyssä väsähdän jo siinä "nostan verhon"-kohdassa ja menen koneelle. Tai vaihtoehtoisesti jään samantien koneelle dataamaan ja jätän huoneen siivoamisen, joksikin aikaa.

Nyt päivittelen henkilökohtaista esittelyäni ja sitä leffalistaa.

Ps. Söin liikaa daim-kakkua ja oksensin.