Äääähh, tuntuu etten jaksa.

-suklaakakkua noin 100g --> oksensin
-muutama karkki
-tikkareita
-4dl muroja
-banaani
-70g tummaa suklaata

Paino oli äsken oksentaessa sen saman *9,2kg mitä aamullakin. Mut silti huomen aamulla se on enempi...
Tuntuu, etten edisty yhtään.

Löysin yhden todella järkyttävän kuvan itsestäni joka on otettu 9.8.2008 ja painoin tuonnoin *0,4kg. Eli 1,2kg enempi mitä nyt... Tulin vaan pohtineeksi, että mitenköhän kamalalta nyt mahdan näyttää.
Katselen niitä kuvia ja tuntuu, että kohta purskahdan itkuun. Tuntuu, etten jaksa.

Mietin, miltä mahdan nyt näyttää. Kuinka lihava oikeasti olenkaan. Kuinka ällöttävästi kaikki läskit tursuavatkaan, kuinka sitä läskiä on jokapuolella. Millaisenakohan muut ihmiset mahtavat mut nähdä...
Tänään kun niitä kuvia otettiin, en tuntunut itseäni kovinkaan lihavaksi. (Vaikka sitä oikeasti olen.)
Ehkä johtuen siitä, ettei siinä ole ketään vieressä keneen verrata "toi on normaalikokoinen ja mä olen tommonen mammutti tossa vieressä".

Siellä mielialataitoryhmässä ne muut puhuivat, kuinka näkevät itsensä ällöttävinä. Ihmettelin suuresti sitä. Ne pukeutuvat hyvin, ovat laihoja/hoikkia. Ja mä painan monta monta kymmentä kiloa enemmän mitä ne.

Joo kyllä, mun kuvani itsestäni on vääristynyt. Saatan ajatella olevani jopa sopivankokoinen, mitä en ole.
Mutta ehkä toi on mun keinoni saada mut lähtemään ovesta ulos. Pahimpina päivinä en pysty astumaan ovesta ulos, koska koen olevani niin lihava, ettei muut pysty kattomaan mua. Ja etten mä pysty kattomaan itseäni.

Koulussa ollessani tunnen itseni niin vastenmieliseksi. Mulla on tajuttoman huono olo vaatteissani. Tuntuu, että olen kauhea.. no sanoja ei enää ole. Norsu, ihrakasa, mammutti, läski, lihava, ylipainoinen, valtava, suuri, isokokoinen etc etc.
Tuntuu niin pahalta.
Silti vedän täällä vaan jotain suklaakakkua. Suklaakakkua ja muroja. Tikkareita ja suklaata. Banaanikin vaan sen takia, koska sossu sen mulle anto.

Ehkä se tietokoneen virtapiuhaan hirttäytyminen ei olisikaan mikään huono idea.