Enpäs ole kirjoittanut. Enkä nytkään jaksa mitenkään erityisesti kirjoittaa. Halut ovat järkyttävät. En puhu nyt sukupuolivietistä ja siihen liittyvistä haluista, vaan itsetuhovietistä ja siihen liittyvistä haluista.
Halu viiltää on armoton. Olen ollut 18 päivää viiltämättä. Uskomaton suoritus mun kaltaiselta ahdistuneelta paskalta. Eilen ja tänäaamuna olin niin lähellä, että kaivanko terän tuolta kaapin pohjalta vai en. Mutta en kuitenkaan tehnyt sitä.
Kuoleman halu on pelottava. Selaan hautaustoimistojen sivuja, selaan hautausmaita, selaan hautakiviä ja arkkuja. Ihan sairasta. Helvetin pelottavaa. En halua kuolla, haluan parantua, haluan päästä tästä paskasta... Ja nyt selaan jotain tällaista.
Halu vetää lääkkeitä. Ei siihen tarvita enempää selittelyitä.
Halu syödä on mahdoton. Järkyttävää mättäämistä IHAN kokoajan. Syön kaiken, mikä vaan eteen tulee.
Halu laihtua on jäänyt taka-alalle. Heh heh. Siinä olis halu, joka pitäisi saada taas nostettua eloon.

Halu jaksaa... Se on vahva, mutta silti heikko. Tuntuu, etten jaksa ja tämä tän hetkinen elämä on niin ylitse pääsemätöntä, mutta samalla haluaisin jaksaa ja päästä tästä kaikesta eroon.

Olen syönyt järkyttävästi.
200g suklaata -->> oksensin. (Heha. Enää ei edes oksentaminen suju vittu! Silloin oli joskus niin helppoa ja vaivatonta, nyt en saa sitten millään ylös. VITTU!)
320g ananaskarkkeja. Lallaa, jes.
4dl muroja. + 2dl rasvatonta maitoa
Sämpylä.

Ah, mitä noistakin mahtaa tulla...  1100kcal + 1400kcal + 320kcal + 70kcal + 150kcal. Tekee 3040kcal! HURAA! Ja taas olen vältellyt koko päivän ylimääräisen liikunnan harrastamista. Jippijaijee. Hyvin menee.

Mulla on huomenna maantiedon koe, enkä ole jaksanut lukea. Hehaheha. kIVAjuttu.