Koira haukkuu vessassa kuraisena ja mulla on helvetillinen päänsärky.

J oli meillä yötä.
Yritettiin katsoa yhtä leffaa (mä olin nähnyt sen aikaisemmin...), mutta mä menin ja nukahdin.

Pesin äsken koiran. Jälleen aloitin kirjoittamaan uutta postausta, mutta sitten unohdun ties minne.

Vedin äsken rommirusina jäätelöä, vaikka se on ihan ällöttävän pahaa. Rusinat siinä jäätelössä - yök! Sitten vedinpäs vielä suklaatuutin ja Geisha-karkkeja. Äidin jouluisia.
Nyt ällöttää ja oksettaa. Ei siitä oksentamisesta mitään hyötyä enää olisi, kaikki rasvat imeytynyt jo läskiksi mahaan. Ällöttää.

A kinui mua sen kanssa ulos kävelemään. Mä en jaksa sitä millään nyt.
Sillä on kauhea esitys mun seurassa päällä. Kaipaan sitä vanhaa A:ta, joka hehkutti kokoajan vain animeistaan ja mangoistaan, vaikken niistä ikinä mitään tajunnut enkä pahemmin edes kiinnostunut ollut. Mutta kuitenkin.

Ahdistaa ja tuntuu inhottavalta.
Pää särkee vieläkin ja tekee mieli ahmia.
Ja oksentaa. Viiltää ranteet auki ja nauttia siitä.

Ongelmia taas itseni kanssa.
Kun fyysinen väsymys on hieman väistynyt (kiitos melatoniinin) on tullut itseinholle lisää tilaa vallattavaksi.
Inhoan itseäni. Vihaan itseäni.
Tahdon olla parempi koulussa.
Tahdon saada itsekurini takaisin, jos sellainen mulla on edes ollutkaan.
Tahdon olla hoikka.
Tahdon päästä tästä jatkuvasta pahasta olosta.
Tahdon päästä ahmimisista ja oksenteluista.
Tahdon päästä ahdistuksesta.
Tahdon olla normaali.
Tahdon pitää huoneeni siistinä.
Tahdon, että ihmiset voivat olla musta ylpeitä.
Tahdon, että ihmiset voisivat olla muhun tyytyväisiä.
Tahdon, että voisin olla oma itseni, eikä kukaan arvostelisi.
Tahdon, että ihmiset hyväksyisivät mut just tällaisena ku oon.
Tahdon, että joku voisi rakastaa minua.
Tahdon rakastaa, välittää.
Tahdon jonkun syliin.
Tahdon kuolla, koska se on ainut asia, mikä näistä voi toteutua.
Tahdon pois muiden ilkeiden ihmisten joukosta. Helpottuuhan muidenkin elämä, kun musta pääsevät eroon. Musta ei ole oikeastaan mitään hyötyä. Haittaa vain.
Olen aina vittumainen ja inhottava.

Kuinka säälittävää tekstiä.

Kuolisimpa.