Tuntuu, etten kirjoitakaan tänne enää mistään muusta kuin syömisistä ja kaloreista. Ja nopeasti sitten kerron, mitä olen saanut sinä päivänä tehtyä. Ei näin. Pitäisi ehkäpä kirjoittaa pikkasen enempi, mutta päivittäin huomaan tekeväni kaikkea muuta, en edes enää ajattele tätä blogiani. Hmmh, kumma juttu, sillä mulla ei ole aikomustakaan lopettaa tänne rustaamista.

Tänään aamulla herätessäni olo oli aivan hirveä. Oli kylmä, mutta silti kuuma. Nenä aivan tukossa ja hikinen, tahmea olo. Sain hinattua itseni sängyn pohjalta jääkaapille. Söin sämpylän, 200kcal, jugurtin, 127,5kcal ja jäätelön 190kcal. Yhteensä mussutin 517,5kcal siinä lehteä lukiessani.

Tänään olin suunnitellut M:n kanssa meneväni sinne elokuviin. En tiedä jaksanko lähteä yhtään minnekään. Nenä vuotaa ja väsyttää niin perkeleesti. En mä oo kun reilun viikon ollut kipeenä. Ehh, viime viikolla olin perjantain pois, sitten olin maanantain ja tiistain. Keskiviikkona menin kouluun, oli onneksi lyhyt päivä, mut silti siellä oli todella vittumaista olla. Torstaina olin taas pois ja perjantaina menin kouluun. Ja nyt taas flunssa tuntuu iskevän takaisin kovemmin.

Eilen illalla olin siis V:n kanssa. V:n porukat vei meidät, mentiin kuuden näytökseen kattomaan sitä Kung Fu Pandaa. Kyseinen elokuva loppui kahdeksalta ja sitten suuntasimme Akateemiseen. Ostin itelleni uuden muistikirjan. En muista, mahdoinkohan tästäkin jo mainita edellisessä postauksessani...
Sieltä päästyämme mentiin H&M:ään. Sieltä olisin kovasti halunnut ostaa jotain. Siellä olis ollu liilat farkut kahdellakympillä. Kokeilin niitä ja yllätys yllätys, nappi ei mennyt ihan kokonaan kiinni. Joo, kokoa 42. Kuka on hiukkasen läski.

Jostain syystä muhun on iskenyt kova hinku tehdä muotiblogia. Ehkä sen takia, että vanhatuttuni pitää sellaista. Ehkä siksi, että olen alkanut jatkuvasti miettimään enemmän ja enemmän, mitä päälleni pistän. (Ja miettimään, mitä muut ihmiset musta ajattelevat.)
Julkisesti en kehtaisi ihrojani esitellä, mutta ehkä omaksi iloksi sellaista voisikin pitää.
Mä haluaisin mennä kirpparille, jos löytäisin jotain kivaa sieltä. Haluaisin myöskin ommella ja neuloa, mutten saa mitään aikaseksi. Inhottaa niin suunnattomasti tämä mun saamattomuuteni. En mä muuta teekään, kun olen vain koneella. Koneella, koneella, koneella.

Voisin ommella itselleni jotain hienoja huppareita, t-paitoja ja laukkuja. Hienoista kankaista. Eikä yhdelläkään vastaantulijalla olisi samanlaista!
Se olis hienoa. Jos vaan saisi aikaiseksi.

Lupauduin menemään I:n kanssa NRJ-konserttiin. En tiedä, miksi niin lupasin. En todellakaan tiedä. Siellä on mun makuuni aika karseita esiintyjiä, eikä sinne ole ikärajaa, joten siellä sitten 10-vuotiaitten arikoivunenonmunelämä-hihhuleiden seassa on varmasti nautinnollista olla.
Ettäjoo. Hävettää jo valmiiksi.

Siitä mun korsetista. En muista oonko jo maininnut, mutta se vaan saa näyttämään mut lihavammalta, kun pidän sitä hupparin alla. Great, mikäs sen mukavampaa.

Voisi tehdä jotain rakentavampaa kuin dataaminen.