Syön. Lihon. Ahdistun. Syön lisää. Ahdistun entistä enemmän. Ja samaa rataa jatkuu aina vaan, aina vaan.

Annoin äidilleni luettavaksi (hieman muokattu, muutamat kirosanat pois etc) ja hän ymmärsi.. Kerroin hänelle siitä kaikesta. Tästä kaikesta. Hän sanoi, että on hienoa, että mietin tällaisia, yritän miettiä, mitä mielessäni on ja kirjoitan ne ylös. Saan ne sanoiksi paperille. Haha, kirjaimia oksennettuna paperille. Sitä ne on. Sanoja, lauseita. Sitä tämä koko blogikikin on. Kirjaimien, sanojen ja lauseiden oksennussekamelska.

Mun pitää puhua hoitajalleni, että se ravitsemusterapeutti pitää olla sitten semmonen, joka myös osaa neuvoa psyykkisissä asioissa. Ettei pelkästään mitään lautasmallien ja kaloreiden läpikäymistä, vaan tätä kaikkea pyörremyrskyä mun päässä olisi parasta selvittää.

Koulussa oli ahdistavaa, mutta selvisin koko päivästä.

Mun pitää lakata valehtelemasta itselleni ja ruettava katsomaan ja miettimään, miten asiat oikeasti ovat.

Mä en kirjoita tänne kaikkea ja se ahdistaa. Mun pitäisi kirjoittaa tänne kaikki ne ahdistavimmatkin asiat ja kertoa, miten asiat on. En valehtele tai keksi asioita päästäni, en suinkaan. Vaan jätän jotkut asiat huomioimatta, suljen mielestä, valehtelen itselleni, että ei ole mitään hätää (tai no en tiedä että onko, mutta siis... ajattelen ja vakuuttelen itselleni ja siis valehtelen itselleni, että voin lopettaa oksentamisen ihan milloin itse haluan, eikä se pidäkään paikkansa. Sanon, etten ole oksentanut pitkään, pitkään aikaan, varmaan moneen kuukauteen. No sekään ei pidä paikkansa. Viimeksi oksensin edellispäivänä. Sitä ennen kaksi viikkoa sitten. Surkeaa, kun en kauemmin pysty olemaan oksentelematta) ja kaikkea muuta paskaa.

Olin tänään kaupungilla. Ostin 600g irtokarkkeja. Söin ne kaikki. Kävin vanhan ala-asteella kaverini olleen kanssa leffassa katsomassa Blackoutin. Se oli ihan jees. Söin myös poppareita. Puoliksi sen kaverin kanssa.
Ja niin. Koulusta tullessa ahdisti. Siispä söin. 3dl jäätelöä. 300kcal noin. (katoin pakkauksesta) Ja suklaata. Ylläri. Jotain 150kcal, koska ne oli vain muutamia karkkeja. Haha, taidankohan valehdella tässäkin kohtaa. En jaksa välittää. Haluan vain uskoa, että niissä on 150kcal. Ja niin. 2200kcal irtokarkeista kalorilaskurin mukaan. Ja poppareista... 300kcal. Pluss. Hernekeittoa. 340kcal. Plus 150kcal pannukakku. Huoh. Ei voi muuta sanoa, että huh huh. Yhteensä 3440kcal. Aplodeja, kiitos!

Huh, mikä määrä vatsaan ahdettua paskaa. Yök, yök, yök.
Meinasi tulla ylös, mutta sain hallittua tilanteen (jopas!) enkä mennyt vessaan oksentamaan. Tai no. Se oli siellä leffateatterissa, joten siellä ei ihan voinut mitään mennä oksentamaan.. Eli taas valehtelen. Olisin ehkäpä oksentanut (vaikka lupasin E:lle! Vaikka lupasin vittu!), jos olisi ollut mahdollisuus. No sanon suoraan, olisin oksentanut jos olisin voinut. Eli en hallinnut tilannetta. Valehtelin itselleni. Huoh.