Mietin tuossa jo, pitäisikö mun lopettaa syöminen. Vastaus: tietysti pitäisi. Mutta on aivan eriasia, pystyisinkö siihen. Tästä laihduttamisestani ei tule mitään. Äiti kysyi, pitääkö mun sitten aina laihduttaa. Eikö voisi olla tyytyväinen siihen omaan kehoon sellaisena kun se on. Mutta kun mä en vaan voi. Mä en pysty hyväksymään itseäni. Mä en vaan pysty.

No, en ainakaan tänään tuota säädöstä pystynyt noudattamaan. Söin nimittäin muroja ja kaksi Naanantalin Aurinkoisen pikku pizzaa. Yhteensä tekee sellaiset 1037kcal kalorilaskuri.fin mukaan. (Eli taas vaan jotain suuntaa antavaa, mutta silti.) Että joo, ei hyvin menee. Kävin vaa'alla vain vaatteet päällä, oli niin kiire polille. Enkä nyt juuri uskalla mennä vaa'alle.

Ajattelin kirjoittaa tänään vielä pari postausta (yksi postaus onkin jo valmiina, tulossa ajastettuna :P), mutta mutta katsotaan nyt. Nyt pitäisi raahautua suihkuun. Ällöttävää myöntää, mutten ole pessyt hiuksiani varmaan viikkoon. Tällaiset pikkuseikat kuten hiusten pesu ja hampaiden pesu (hampaat tosin pesen joka arkiaamu, voi ei :'D) pääsevät unohtumaan aina joskus tämän kuvottavan syömisalakulokierteen alle. Taas täytyy todeta; good for me.