Tässä TDG:tä kuunnellen ja suklaata syöden selailin tätä blogiani.

Viime keväänä lähete osastolle laitettiin huhtikuun alussa. Osastoarvio oli 22.4. ja osastolle menin 13.5. Mutta se lähete oli vain semmonen "varmuuden vuoksi, jos vointi menee huonommaksi" ja tuo mun nykyinen lähete on kiireellinen päivystyslähete. Ja se laitettiin 3.11., osastoarvio 20.11. ja jos tuon kaavan mukaan mennään, mun pitäisi "päästä" osastolle jossain joulukuun puolessa välissä. Toiseksi viimeinen pala suklaata suussa. Sitten on tunnissa syöty 200g suklaata.


Tämän ajattelin tehdä nyt uudelleen.

Oletko sinut itsesi kanssa?

Tuletko toimeen itsesi kanssa?
En tule. Minulla ja itselläni on suuria erimielisyyksiä, riitoja, ristiriitoja ja kaikkea muuta paskaa.

Oletko rehellinen itsellesi ja muille?
Rehellinen itselleni. En oikeastaan. Huijaan, manipuloin ja hieman vääristelen asioita, liioittelen (esim. jos joku sanoo pahan sanan, kaikki tuon jonkun tyypin ympärillä olevat/kaverit jne, ajattelevat varmasti samalla tavalla elleivät jopa pahemmin --> ajatus "kaikki vihaa mua") ja niin. Muille, joskus ja joskus. Vaihtelee. Jossain pikku asioissa voin valehdella. Että joo, muistin tehdä jonkun asian, vaikken todellakaan ole muistanut. Tai jotain vastaavaa. En kuitenkaan juttuja keksi päästäni.

Arvostatko itseäsi? Et liioittele kykyjäsi, mutta et myöskään aliarvioi niitä.
En arvosta itseäni. Aliarvioin ja kritisoin itseäni jatkuvasti.

Oletko kärsivällinen itseäsi ja muita kohtaan?
En ole kärsivällinen. Laihdutuksessa sen varsinkin huomaa. Haluaisin pystyä mitä ihmeellisempiin ja epäinhimillisempiin suorituksiin (kuten huimien kilomäärien tiputtamiseen viikossa etc) (jos sen noin voi sanoa.). Muita kohtaan.. Nojaa.. Riippuu henkilöstä. Jos henkilö on aikaansaava ja näin, niin sitten olen kärsivällinen. Joskus todella pistää ärsyttämään, että jos joku on luvannut (esim. sossu lähettää niitä kuvia, ja odotan niitä innolla, mutta saankin ne vasta kolmen viikon päästä), mutta yleensä olen suht kärsivällinen.

Hyväksytkö puutteesi ja osaat nauraa itsellesi?
En hyväksy. Osaan kai nauraa. Ainakin tehdä itseni naurunalaiseksi.

Oletko tyytyväinen omaan elämääsi ja osaat nauttia pienistäkin asioista?
En ole tyytyväinen. Voi kunpa olisinkin. Osaan joistakin pienistä asioista nauttia. Kuten koirani, valokuvaaminen, upeat maisemat ja sellaiset pienet jutut.. Mutta valitettavan usein tulee sellainen olo, ettei mikään tunnu miltään.

Saatko iloa työstäsi ja muusta toiminnastasi?
Ei juurikaan. Enhän edes käy paljoakaan koulussa. Muusta toiminnasta, no joskus jostain.

Osaatko elää?

Onko elämälläsi selkeitä päämääriä?
Lukio, ammatti, hyvä palkka. Tällä hetkellä laihdutus.

Pyritkö ratkaisemaan ongelmasi, etkä jätä asioita roikkumaan?
Enn.. Asiat jää roikkumaan. Siirrän asioita (esim. kokeet) ja se tuottaa vain lisää ongelmia ja pään vaivaa.

Kykenetkö näkemään erilaisia vaihtoehtoja ja tekemään valintoja ongelmatilanteissa?
No, nyt kerran tuolla mt-ryhmässä tein ongelmanratkaisutehtävän, jossa oikeasti näin muita vaihtoehtoja. Mutta yleensä on helpompaa vain jättää ongelmat joidenkin muiden ratkaistaviksi. Esim. osastolle menosta päätti se lääkäri, itse en osannut sanoa juuta enkä jaata.

Hyväksytkö oman vastuusi ja kykenetkö tekemään päätöksiä?
Vastuu ahdistaa, pelottaa. Päätöksien teko.. hmm.. Riippuu tilanteesta.

Suunnitteletko tulevaisuutta etkä pelkää sitä?
Suunnittelen, mutta pelkään.

Saatko tarvittaessa apua?
Äidiltäni kyllä.

Tuletko toimeen muiden kanssa?

Onko sinulla kestäviä ja tyydyttäviä ihmissuhteita?
No jaa.. On pari parempaa kaveria, mut ne on aika rakoilevia suhteita.

Voitko luottaa läheisiisi ja voivatko he luottaa sinuun?
Äitiini voin luottaa. Kai noihin pariin kaveriinkin jotenkuten. En tiedä, sitä pitää kysyä heiltä.

Kykenetkö ottamaan muut huomioon? Et yritä hyötyä muista, mutta et myöskään anna kenenkään käyttää sinua hyväkseen.
Tuossa on vielä opettelua. En oikein muuta tähän osaa sanoa.

Tunnetko kuuluvasi ja samaistuvasi johonkin? Sinut hyväksytään ja saat tunnustusta sekä arvostusta.
Hah.

Tunnetko vastuuta muista ihmisistä?
Tunnen. Ja se tuntuu joskus hirveän raskaalta ja pelottavalta.

Kunnioitatko ihmisten erilaisuutta?
Ihailen ihmisten erilaisuutta. Sitä, kun voi olla oma itsensä välittämättä muista ihmisistä. Pyrin hyväksymään ja kunnioittamaan erilaiset ihmiset/erilaisia ihmisiä.