ÄÄRRGH. Kirjoitin tänne jo jonkin verran ja sitten menin klikkaamaan itseni pois tältä sivulta, jes. Olisipa tässäkin samanlainen systeemi kuin bloggerissa, että tallentuisi luonnokseksi, jos poistuu tältä sivulta.
Mutta joo, elikkäs. En ole noudattanut "sääntöjäni." Mun on PAKKO saada itseni niskasta kiinni. Tää on niin ällöttävää ja järkyttävää. Mun tekee mieli jatkuvasti syödä (lue: ahmia) ja se on ihan hirveää.

En pysynyt herkkulakossa.
Ahmin suklaata. --> Oksensin.
Ahmin jäätelöä. --> Oksensin.
Punnitsin itseni jo tänään. (olipa vakavaa, mutta mietin tota punnitsemista, ehkä mun tosiaankin pitäisi alkaa punnitsemaan itseni jälleen joka päivä. Silloin mulla ainakin pysyi tuo paino vähän enemmän hallinnassa. Tässä viikon painon katsomisessa on se vika, etten pysty olemaan kunnollisessa ruokavaliossa viikkoa ja painon tippuminen tsemppaa jatkamaan painon pudotusta... Ääääh, en osaa selittää selkeästi.)
Kävin eilen juoksemassa, mutten jumpannut.
Miten saisin itseni tajuamaan, että tästä on pidettävä kiinni. Älkää sanoko, että olen liian ankara itselleni, sillä en ole. En ole, en ole, en ole. Minun pitää laihtua. (tämä kuulostaa kauhealta)

Asiasta kukkaruukkuun. Ajattelin tehdä itselleni motivaatiovihkosen. Sinne tulostaisin todella ylipainoisten kuvia, ruokakuvia ja sun muita. Kirjoittelisin sinne ruokien kalorimääriä ja yrittäisin saada itseni motivoitumaan tähän hommaan. Täytän vihkosen omilla alaston kuvillani :'D Sitten ei ainakaan ruoka maittaisi. Ällöttävää ihraa joka paikassa.

Olin tänään siellä psykologilla. Se oli todella mukava nainen. Ensiksi teimme sellaisen "mustaläiskä"-testin. Se oli huvittavaa, en voinut olla nauramatta. "Se on laiva, ja sitten sinne laivaan on kipuamassa kaksi örkkimörkkiä." "Örkkimörkkiä? Voisitko vähän tarkentaa, kun aikaisemmin tuollaista en olekaan kuullut."
Joo, oli se ihan mukava nainen, mutta mä vaan sähelsin.

Sitten käytiin läpi mun elämäni syntymästä tähän päivään, se nainen tosiaan ymmärsi mua.
Sitten menin sellaisen miehen juttusille. Se oli nuori ja pitkä miespuolen edustaja ja vähän ahdistavakin. Sillä oli ihmeellinen tunkkainen ääni, josta ei meinannut saada selvää. Se kyseli multa kaikkea ja kirjoitteli lappuunsa vastauksia. Ahdisti, en oikein tiennyt, mitä mun olisi pitänyt kaikkeen vastata.

Ja sitten tulin kotiin, en mennyt kouluun. Ihanan rentouttavaa, kun ei tarvinnut enää raahautua sinne paskalaitokseen. No, en kyllä sitten nähnytkään P:tä... Hahhaa, jos menen kahdeksi ruotsin tunnille :P No joo, en.
Mun pitäisi tehdä äidinkielen kirjaesitelmää. Teen sen "Ketä kiinnostaa?"-nimisestä kirjasta, jonka oon lukenut jo moneen otteeseen, mutten ole saanut sitä itse esitelmää yhtään aikaiseksi.
Ensiksi ajattelin kirjata siitä kirjasta tietoja paperille (päähenkilöstä, muista henkilöistä, juonta jne) ja sitten tulla kirjoittamaan ne koneelle. Sen pituus on oltava 3-6sivua. Siinä sitten taas urakkaa. Se pitäisi olla valmis viikolla 14. Niin ja mikäköhän viikko nyt mahtaa olla menossa... Viikko 12. Kaksi viikkoa aikaa tehdä. No jopas, aika on mennyt ihan liian nopeasti. Helvetti mulla tulee sen kanssa kiire!

Tänään selaan sen kirjan läpi, etsin kaikki päähenkilöön liittyvät jutut, sitten teen listan sivuhenkilöistä ja etsin niistä tietoa. Se on tän päivän homma sitä kirjaesitelmää varten.
Tänään myös soitan pianoa, en mennyt sinne viime viikolla, koska meillä oli mantsan koe ja piti lukea siihen.

Menenpäs selaamaan blogilistaa, sieltä tuntuu löytyvän entistä enemmän aina vaan syömishäiriöblogeja, niitä tarvitsisi lukea enemmän, ovat mielenkiintoisia.
Ja niin, teen sitä ällötysvihkosta.