Täällä mä itken yksin. Juttelin M:lle mesessä. Kerroin sille, että otin taas lääkkeitä. Se sanoo, että on se nyt ihan normaalia, jos äiti huutaa kun olen vaan koneella. Se sano, ettei ymmärrä miks mä niitä vedän ja sitten se taas lähti. Olo on niin saatanan yksinäinen.

Äiti sano soittavansa sossusta jonkun tänne taas, kun me ei muuta tehdäkään kun olla koneella. Mä en voi mitään, ettei mulla ole muuta elämää kuin tietokone.

Pää särkee ja ahdistaa.

Ehkä vietän aikaani Maijan kanssa. Goodbye.