Seikkailen H&M:n, Elloksen ja Gina Tricotin sivustoilla. Perjantaina menen kaupungille yhden vanhan (olin hänen kanssaan samalla luokalla ykkösestä viidenteen luokkaan) kaverini kanssa, odotan sitä todella :-D
Tarkoitus olisi löytää itselleni uusia vaatteita. Siinäpäs vasta haaste. Mä en ole pitkään aikaan ostanut uusia vaatteita. Viimeksi ehkä joskus koulun alkujen paikkeilla, jos joku muistaa mun maininneen, että olisin ostanut uusia vaatteita sen jälkeen (en muista o_O), sanokoot ihmeessä :D
Vanhat farkut menee vielä, tavalliset mustat Seppälän farkut. Molemmat paikatut, mutta en edes lähde etsimään itselleni uusia farkkuja, koska se vasta helvetillistä onkin se farkkujen tunkeminen nihkeisiin jalkoihin ja kun ne ei mahdu ja niitä saa kiskoa ja sitten nappi ei mene kiinni ja joka puolelta tursuu läskit... Niin tuota, se on erittäin itsetuntoa alentavaa ja masentavaa.
Olen äitini kaapista kaksi uutta paitaa (en tiedä onko osuva ilmaus, mutta ei voi mitään /sanavalikoimani on hieman suppea tai sitten en vain osaa käyttää sanavalikoimaani). Mustavalkoraidallisen neuletakin, se on ihan söpö ja mustan perus paidan. JA tukisukkahousut! Vetää mahaläskit sisään, todella kätevää! (mutta niiden pukeminen ei niin kätevää) Nyt voin todeta, kerrankin, ei ollut ihan hirveän läski olo. Tai sitten se vaan johtuu siitä, että siellä tet-paikassani on vaan aikuisia, ja eivätkä aikuiset, ainakaan toivottavasti, kamalan paljon mahaani tuijota. (Toivottavasti, toivottavasti.)

Uskokaa tai älkää, olen kasvanut tässä kolmen päivän aikana henkisesti todella paljon. Kirjoitukseni ovat mitä ovat, mutta silti olen tullut viisaammaksi. ("Joo, niin varmaan." :D)
Tuolla olen nähnyt niin paljon ihmisiä (ja olen selvinnyt todella ahdistavista tilanteista, kuten fysioterapeuttien palaverista, jossa piti kertoa itsestään ja porukan pomo kirjoitteli muistiinpanoja meistä, mitä olimme sitten kertoneet. Se oli aika.. kiusallinen tilanne.), erilaisia ihmisiä. Olen saanut kuunnella monen ihmisen vaikeuksista (yleensä vain fyysisiä vammoja jne.) Musta on "tullut" huomattavasti suvaitsemammaksi ja sosiaalisemmaksi. (muokkailin kirjoitusta ja voi olla et kirjoitin tän jo kahteen kertaan o_O)

Toivottavasti toi mun sepustukseni ei kuulostanut täysin tyhmältä. En osaa välittää tekstini kautta minkään näköistä järkevää ja aikuismaista kuvaa itsestäni, mutta ei se mitään.

Siellä myöskin olen saanut jutella aikuisten ihmisten kanssa ja se on ollut todella kehittävää ja mielenkiintoista.

Melkeen 200g minttutoffeekarkkeja, joiden piti olla tuliaisia T:lle. 3 Lakrisal-pötköä, pari kolme neljä lihapullaa, salaattia + kalakeittoa + ruisleipä + jälkiruoka + tee + pieni pieni mustikkapiirakan palanen + pieni pieni omena + jugurtti. Ihana määrä taas kerty kaikkea... Inhottaa.

J alkoi puhumaan treenaamisesta koirien kanssa. 15.11. olis tokokisat. 29.10. mennessä ilmoittautuminen. Jos sinne ilmoittautuis, niin sitten ainakin olis vähän pakko treenata koiran kanssa. Kumminkin ne perusjutut toi koira osaa, mut seuraaminen ja liikkeestä maahanmenoja ei osaa..
Joka päivä kun treenais, ni eiköhän se kolmessa viikossa suht hyvin onnistuis. Ja kun en ole erittäin "pyrin täydellisyyteen"-mielellä koiran kanssa treenaamassa, koska koira on vaan koira ja jos sillä on huono päivä niin sitten se kanssa näkyy, eikä sille voi mitään. Kokeilemaan nyt ainakin olis kiva mennä. Kokemus sitten sekin. Ainut vaan, että mistä rahaa.